Mansikkapunkki tunnistetaan kasvupisteen läheltä
Mansikkapunkki on Phytonemus pallidus. Naaras on 0,25 millimetriä pitkä, litteänsoikea, kiiltävä, vaaleanruskehtava ja lähes karvaton. Eliön voi erottaa luupilla, mutta paljain silmin tunnistaminen ei onnistu. Nuorten lehtien ruskehtuminen, lehtiruotien lyheneminen ja kasvun kituliaisuus ovat mansikkapunkin vioitusoireita.
Naaraat talvehtivat kasvupisteiden lähellä kasvin tyviosissa ja munivat nuorten, vielä avautumattomien suppulehtien sisään. Lehden avauduttua punkit hakeutuvat uusiin lehdenalkuihin. Siksi lehtinäytteen ikä ja sijainti kannattaa kertoa tutkimuspyynnössä.
Oireeton kasvusto voi tarvita tutkimuksen
Oireettomassakin kasvissa voi olla kymmeniä mansikkapunkkeja ja munia lehdellä. Näyte voidaan kerätä tasaisesti koko lohkolta tai lohkon tietystä osasta. Näytteet voidaan erotella myös lajikkeen, istutusvuoden ja taimien alkuperän mukaan. Näin näet, koskeeko ongelma koko tuotantoaluetta vai vain tiettyä taimiryhmää.
Biotuksen analyysiin tarvitaan ainakin sata suppulehteä tutkittavalta alueelta, ja näytteeksi kelpaavat vain avautumattomat nuoret lehdet. Jos lähetät näytteen muualle, noudata vastaanottajan toimitusohjetta.
Näytepussin tiedot
Näyte pakataan kustakin tutkittavasta lohkosta erikseen, esimerkiksi Minigrip-pussiin. Pussin päälle kirjoitetaan päivämäärä, lohko, lajike ja muut oleelliset tiedot. Näytteet lähetetään Biotukselle postitse yhteystietojen kera.
Mitä tuholaisia ripsiäispetopunkki syö?
Neoseiulus cucumeris -petopunkkia käytetään ripsiäisten torjunnassa vihanneksilla ja kukilla sekä mansikkapunkin torjunnassa mansikalla.
Petopunkit syövät mansikkapunkkien lisäksi muita kasveilla eläviä punkkeja ja ripsiäisiä sekä hyönteisravinnon puuttuessa siitepölyä.
Irtopedot ja pussipedot eivät tarkoita samaa levitystyötä
Neoseiulus cucumeris -tuotteita toimitetaan pulloissa, hylsyissä ja ripustuspusseissa. Pussipedot lisääntyvät ripustuspusseissa ja leviävät niistä kasveille jopa 4–8 viikon ajan. Pussipetoja käytetään lähinnä ennakkotorjuntaan ja silloin, kun kantoainetta ei haluta kasvustoon. Mansikalla käytetään irtopetoja.
Ripsiäispetopunkin tuntomerkit ja kehitys
Aikuinen ripsiäispetopunkki on kellertävänpunertava ja noin 0,3 millimetriä pitkä. Nuoruusvaiheet ovat lähes värittömiä. Kehitys munasta aikuiseksi kestää 25 °C:ssa 6–9 päivää. Viileämmissä olosuhteissa muninta hidastuu puoleen. Pullossa ja hylsyssä kantoaineena on lesettä ja vermikuliittia.
Taimien alkuperä ja kasvuston puhtaus
Mansikkapunkin leviämistä estetään taimiaineiston tuotannossa terveellä lisäysaineistolla ja hyvällä viljelyhygienialla. Taimiaineiston tuotannossa kasvit tarkastetaan omavalvontana. Mansikkapunkkia ei saa olla myytävissä mansikantaimissa tai lisäysaineistossa.
Myöhäisen havainnon vaikutus seuraavaan kauteen
Elo–syyskuussa ylisuureksi kasvanut mansikkapunkkikanta vaarantaa seuraavan sadon kukka-aiheiden kehittymisen. Tarkastele myös nuoria lehtiä ja kasvupisteitä, kun suunnittelet seuraavia toimia.
Pesunäyte tarkentaa tuloksen
Biotuksen analyysipalvelussa näyte tarkastellaan ensin silmämääräisesti. Lisäksi näytteestä tehdään pesunäyte, josta tutkitaan tarkemmin mansikkapunkit ja muut punkit. Tuloksilla voidaan arvioida biologisen ja kemiallisen torjunnan onnistumista. Säilytä tulos niin, että menetelmä ja tutkittu kohde näkyvät sen yhteydessä.
Pidä ruiskutuskirjanpito yhdessä paikassa. Aloita ilmaiseksi.
Petopunkkien käsittely ja säilytys
Tarkista käsittelyohje heti vastaanotossa. Petopunkit on suositeltavaa levittää heti tuotteen saapumisen jälkeen, ei kuitenkaan keskipäivän helteillä. Pullot ja hylsyt säilytetään vaakatasossa ja ripustuspussit ilmavasti, jotta pussien lähelle ei kerry haitallista hiilidioksidia. Irto- ja pussipetoja voidaan säilyttää 10–15 asteessa 1–2 päivää.
Harmaahomeen biologinen torjunta ammattiviljelyssä
Harmaahomeen biologisessa torjunnassa hyötymikrobi viedään mansikan kukkiin pölyttäjien avulla. Tunnista tauti ensin ja tarkista mikrobivalmisteen toimintatapa sekä sen nykyinen käyttökohde Suomessa.
Piilevä tartunta ei aina näy marjoissa
Harmaahome talvehtii kuolleessa kasviaineksessa ja kehittyy itiöistä kostealla säällä. Kuivina ja lämpiminä kesinä tauti pysyy piilevänä ja alkaa lisääntyä vasta kosteuden noustessa.
Mansikan harmaahomeen oireet
Harmaahome aiheuttaa suojuslehtien alle marjojen yläosaan ruskeita laikkuja. Se mädättää raakileita ja kypsiä marjoja, ja pilaantuneiden kohtien pintaan muodostuu harmaa homepeite. Tauti mädättää myös tyviosia ja aiheuttaa tummia laikkuja lehtiruoteihin.
Hyötymikrobi suojaa kuihtuvia kukanosia
Harmaahome tarttuu mansikan kukkien kuihtuvien terälehtien kautta. Hyötymikrobi asuttaa kuihtuvat kukanosat ja estää harmaahomeen pääsyn kukkapohjukseen. Pölyttäjien avulla mikrobi saadaan suoraan kukkiin.
Pölyttäjälevitys vuoden 2026 tukitoimenpiteessä
Puutarhakasvien vaihtoehtoisen kasvinsuojelun tukitoimenpiteessä pölyttäjälevitys on oma menetelmänsä. Pölyttäjähyönteispesissä pitää olla asianmukainen kasvinsuojeluaineen levitinlaite sekä erilliset ulostulo- ja sisäänmenoaukot. Menetelmää voi käyttää marjoille ja hedelmille, joiden kasvitautien torjuntaan on Suomessa hyväksytty mikrobivalmiste.
Kemialliset aineet ja seuranta tukimenetelmässä
Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö on sallittu vain poikkeustapauksissa. Käytön pitää perustua ennakkosuunnitelmaan ja tehtyihin seurantahavaintoihin tai neuvojan lausuntoon. Lue tukiehto ja valmisteen oma käyttöohje kumpikin erikseen.
Menetelmän toteutumista seurataan silmämääräisesti, ja seurannan tulokset kirjataan lohkomuistiinpanoihin. Seurannasta ja täydennystarpeesta pitää olla merkinnät lohkokirjanpidossa. Jos torjuntaa täydennetään, säilytä myös havainnot, joiden perusteella täydentämistä arvioitiin.
Pölyttäjäpesien määrä kukinnan aikana
Mikrobivalmisteet hankitaan jokaiselle sitoumusvuodelle. Kukinta-aikana pölyttäjähyönteisten levitysalueella pitää olla vähintään kaksi mehiläispesää hehtaarilla tai riittävä määrä muiden pölyttäjähyönteisten pesiä. Kimalaisilla määrä on 6–9 pesää hehtaarille.
Ennakkosuunnitelman sisältö ja määräpäivät
Suunnitelma laaditaan lohko- ja kasvikohtaisesti viimeistään 31.5. Siitä pitää käydä ilmi käytettävä menetelmä kullakin kasvilajilla ja lohkolla, seurannan apuvälineet ja tilanteet, joissa menetelmää voidaan täydentää muilla menetelmillä, esimerkiksi kemiallisilla kasvinsuojeluaineilla. Suunnitelma toimitetaan maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään peltotukien haun päättyessä.