Onko biologinen torjunta aine vai eliö?
Makroeliö voi olla hyönteinen, hämähäkkieläin tai sukkulamato. Torjuntaeliö toimii loisena tai petona ja käyttää ravinnokseen kasvin tuholaisia. Makroeliöiksi lasketaan sekä torjuntaeliöt että pölyttäjät, esimerkiksi kimalaiset ja tarhamehiläiset. Pölytys ei yksin tarkoita tuholaisen torjuntaa, joten älä osta pölyttäjää torjuntatarpeeseen.
Mikrobivalmisteen hyväksymisestä ja valvonnasta vastaa Tukes. Kun etsit biologiseen torjuntaan ainetta, pyydä myyjältä kaupallinen nimi ja tieto tuotteessa vaikuttavasta eliöstä tai mikrobista. Älä aloita hankintaa pelkän tuoteryhmän nimen perusteella.
Tarkista tuote ja käyttökohde yhdessä
Ruokavirasto ylläpitää hyväksyttyjä lajeja tuotekohtaisesti. Tuotteen sopivuus viljelykasville varmistetaan valmistajalta, joten kysy se ennen ostoa omalle kasvillesi. Pelkkä eläinlajin tunnistaminen ei riitä tuotteen valintaan.
Jos valitset mikrobiologisen valmisteen, avaa sen Suomen rekisteritieto. Tarkista ajantasaiset lupa- ja käyttöehdot ja noudata nykyisiä myyntipäällysmerkintöjä.
Kun tuote tai käyttökohde puuttuu luettelosta
Jos makroeliötuotetta ei ole luettelossa, ilmoita tuotteesta kaksi viikkoa ennen tai hae lupa kolme kuukautta ennen aiottua maahantuontia, käyttöä tai markkinointia. Älä ratkaise puuttuvaa kohtaa valitsemalla toisen tuotteen rivin. Lähetä virastolle tuotteen täydelliset tiedot ja kuvaa suunniteltu käyttökohde.
Valitse tukimenetelmään sopiva seuranta
Vuoden 2026 puutarhakasvien vaihtoehtoisen kasvinsuojelun tukitoimenpiteessä makroeliöiden käyttöön kuuluu tarkkailu luupilla tai mikroskoopilla. Pölyttäjien levittämille mikrobeille on oma menetelmänsä. Valitse seuranta oman tukimenetelmäsi mukaan.
Rikkakasvien biologinen torjunta: mahdollisuudet ja rajoitukset ammattiviljelyssä
Tunnista torjuttava vieraskasvi ennen biologisen menetelmän valintaa. Purppuranahakkasienen käyttöä puuvartisten vieraskasvien torjunnassa tutkitaan BIVI-hankkeessa. Menetelmä on tutkimusvaiheessa.
BIVI-hanke tutkii kolmea puuvartista vieraslajia
Tutkimuksen kohteina on kolme puuvartista vieraslajia: kurtturuusu, viitapihlaja-angervo ja valkopajuangervo. Tutkimuksessa käytetään purppuranahakkasientä ja verrataan käsittelyä keväällä, kesällä ja syksyllä. Lisäksi selvitetään, onko teho sama pienissä ja suurissa kasvustoissa. Hanke kestää vuodet 2026–2029.
Kate estää rikkakasvien kasvua
Puutarhakasvien tukitoimenpiteessä yksivuotisten ja monivuotisten kasvien katteille on erilliset ehdot. Katemateriaaleja ovat esimerkiksi olki, hake, ruohosilppu, biohajoava kalvo ja katepaperi. Monivuotisilla kasveilla vaihtoehtoina ovat myös rivien tai rivivälien nurmikate sekä niitettävä kukkakaista. Valitse materiaali toteuttamasi tukimenetelmän mukaan.
Tukitoimenpiteessä on myös rajoituksia
Yksivuotisten kasvien katetoimenpiteen alalla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita rikkakasvien torjuntaan. Mekaaninen torjunta on sallittu. Seuraa rikkakasvien esiintymistä ja kirjaa tulokset lohkomuistiinpanoihin.
Hyönteisverkko lentäviä tuholaisia vastaan
Vuoden 2026 puutarhakasvien tukitoimenpiteessä voit käyttää hyönteisverkkoja vihannesten ja marjojen lentäviä tuhohyönteisiä vastaan. Valitse hyönteistorjuntaan tarkoitettu verkko. Kirjaa ennakkosuunnitelmaan kohdetuholainen ja sen esiintymisaika, jolloin verkkoa käytetään. Tuholaisen esiintymisajan ulkopuolella kasvinsuojeluaineita voi käyttää, jos ennakkosuunnitelman perusteet sekä havainnot tai neuvojan havainnot sitä edellyttävät. Seuraa verkon käyttöä silmämääräisesti ja merkitse tulokset lohkomuistiinpanoihin.
Pidä ruiskutuskirjanpito yhdessä paikassa. Aloita ilmaiseksi.
IPM-tarkkailulomake: havainnosta torjuntapäätökseen
Havainto ei vielä ole torjuntapäätös
Kirjaa havaitut taudit ja tuholaiset omaan kohtaansa. Erittele käytön perustelussa rikkakasvit, kasvitaudit, taudeille otolliset olosuhteet, havaittu tautitilanne ja tuhoeläimet. Perustele kasvunsääteen käyttö havaitulla lakoontorjuntatarpeella.
Puutarhatoimenpiteen suunnitelma on eri asiakirja
Virallisen ennakkosuunnitelman versiotunnus on Ennakkosuunnitelma_4.2.2025. Siihen merkitään lohkolle ja kasville suunniteltu menetelmä. Lisäksi kuvataan seurannan apuvälineet ja tilanteet, joissa kasvinsuojelua täydennetään. Tarkenna menetelmäkenttään mikrobi- tai makroeliötuotteen nimi, pölyttäjäpesien määrä, verkon silmäkoko tai katteen tyyppi.
Valitse seurannan apuväline oikeasta sarakkeesta
Puutarhatoimenpiteen virallisessa suunnitelmassa menetelmälle ja seurannan apuvälineelle on omat kirjainvalintansa. Seurantaluettelossa A tarkoittaa silmämääräistä tarkastelua, B mikroskooppia tai luuppia, C liima-ansoja, D seurantasovelluksia ja E muuta tapaa. Menetelmäluettelo on erillinen A–F-jaottelu. Samaa kirjainta ei lueta kummassakin sarakkeessa samalla merkityksellä.
Päätöksen jälkeen syntyvät tiedot
Kirjaa toteutunut kasvinsuojeluaineen käyttö erikseen havainnoista. Merkitse käsittelystä muun muassa täydellinen valmistenimi ja rekisterinumero, käyttöpäivä, käyttömäärä yksikköineen sekä sijainti ja käsitelty ala. Ehdollisina lisätietoina taulukossa ovat kellonaika ja BBCH, jos käyttöohje rajoittaa ajankohtaa tai kasvuvaihetta. Tarkkailurivi ei korvaa näitä tietoja.
Kasvintuhoojien tunnistus: oireesta lajikorttiin ja asiantuntijalle
Avaa Luken lajikortit ja LukeKasKas-palvelu. Palvelussa on tietoa kasvitaudeista, tuhoeläimistä ja rikkakasveista sekä paikkaan sidottuja havaintoja.
Vertaa hukkakauran eri kasvinosia samaan lajikorttiin
Tunnista hukkakaura kasvutavasta, lehtien reuna- ja tyvikarvoista sekä harvasta, laajasta röyhystä. Kevätviljassa se kasvaa viljelykasvia korkeammaksi ja voi painaa kasvustoa lakoon. Sen siemenet säilyvät maassa itämiskykyisinä jopa kuusi vuotta. Viljellyn kauran fatuoidi voi muistuttaa hukkakauraa: sen ulkonäkö johtuu perinnöllisestä poikkeamasta.
Tunnista juolavehnä juurakosta ja korvakkeista
Juolavehnällä on haaroittuva, suikertava juurakko, josta kasvaa uusia versoja. Sen lehdenkorvakkeet ovat pitkät. Nimet Elymus repens ja Elytrigia repens tarkoittavat samaa lajia.
Karanteeniepäilyn ilmoitus ei odota täydellistä määritystä
Ilmoita Eotetranychus lewisi -punkin havainnosta tai epäilystä välittömästi Ruokavirastoon. Käytä virallista ilmoituslomaketta. Tämä pieni kehrääjäpunkki elää etenkin joulutähdellä. Alkuvaiheen vioitus voi muistuttaa ravinnepuutosta.